Merta näkyvissä

Heissuliveissuli! Palasin hetki sitten purjehtimasta ja voin vain todeta että oli aivan mahtavaa!

Astuessani sisälle kotiini mieleni valtasi outo tunne! Jopa oman kodin tuoksun oli unohtanut niin täysin että  kotiin palaaminen tuntui oudolta. Jopa se että sielä oli likaista alkoi melkeinpä ällöttämään. Oli kuulkaas todella pienestä kiinni etten tarttunut imurin varteen ja alkanu imuroimaan. Sain kuitenkin itseni kuriin ja totesin että syöminen on tärkeempää kuin imurointi. Poskiakin kuumotti koska olin viettänyt viimeiset viisi päivää tuulen ja auringon armoilla. After sunii naamariin ja syömään. Nyt olen jo kotiutunu vaikka keikuttaakin aikalailla paikoillaan ollessani. Mutta niin palataanpas siihen miten jouduin purjehtimaan, missä olin ja mitä tapahtui..

Elikäs kaikkihan lähti siitä kun rakas viulun opettajani soitti minulle ja kysyi haluisinko lähteä purjehdusleirille? Leiri ei tule liittymään mitenkään musiikkiin, mutta koska leiriläisistä oli huutava pula hän ajatteli kysäistä mua ja Sofia mukaan. Ei tarvinnu kyllä moneen kertaan miettiä lähdenkö kun Sofikin oli messissä. Päivä jolloin soitto tuli oli torstai ja sunnuntaina oli jo lähtö..

Sunnuntaina herätys oli puoli seitsemältä, nukumaan olin mennyt edellisenä iltana kahdelta koska olin kattomassa apulantaa ja semi heviä kapikselta. Pienestä väsymyksestä huolimatta pääsin ylös ja suunnattiin kohti nurmejärveä mistä oli yhteislähtö. Sieltä suuntasimme Kirkkonummelle Porkkalan satamaan ja siellä meitä odotti perinnepurjevene Lotta.
Jos nyt rehellisiä ollaan niin olin odottanut jotain hienoa, suurta, valkoista purjevenettä, mutta lotta olikin tervattu ruskea purjevene ilman mitään luksusta. Laivan henkilökunta oli kuitenkin tosi rentoa ja mukavaa ja ne otti meitit tosi hyvin vastaan. Pienestä ensi hämmennyksestä huolimatta huomasin että aluksemme lotta oli juuri hyvä, maisemat oli aivan mahtavat ja merellä olo oli ihan huippua.

Ehkä tässä jopa purjehdus into pääsi tarttumaan ja ensi kesänä on varmaankin pakko päästä purjehtimaan johonkinpäin merta.. Kuvia tulen laittamaan reissustamme kunhan vaan saan ne sofilta.

Taas kerran postaukseni julkaiseminen jäi ja olen jo seuraavassa reissussa menossa kohti tuuria. äippä heitti tänään.. ei kun eilen illalla mut tänne mun serkuille hämptoniin ja huomenna olis lähtö kohti Tuuria sukureisuun aamulla klo 9.00.. Joten adioos! Minä kuittaan ja menen nukkumaan :)

-Ida-

-Ida-

Päivän ohjelmaa ei oikeastaan ollut valmiiksi suunniteltru ollenkaan. Kaikki tehtiin fiiliksen, sään ja tuulien perusteella. Välillä käytiin jossain saaressa pälyilemässä, välillä ihan kunnon satamassa tai sitten ei käyty missään koko päivän ennen iltaa kun rantauduttiin johonkin saareen, leiriydyttiin ja syötiin jotain aivan mahtavaa  ruokaa mitä kokkimme Laura oli valmistanut. Lounas olikin aina jotain aivan muuta kun päivällinen. Silloin syötiin lämmin kuppia. (Jos joku ei tied

Sekava lapsi

Tämä postaus kuuluu osioon lomapostaukset koska nyt on vihdoin loma!

Huippuhienoohan tää on ettei oo enää koulua, koska vasta kuluneen lukuvuoden aikana tajusin, ettei lukeminen ole mun juttu! Mutta koulussa on kuitenkin monia hyviäkin juttuja. Sielä on sosiaalista elämää ja se pitää kiireisenä. Ei sillä etteikö mulla olis ollu kiirettä nyt lomallakin, mutta kouluaikana välillä kymmenestä puol kahteentoista oli tekemistä. Nyt minä istun facebookkia selaillen ja toivon että joku alkaisi juttelemaan minulle tai että sinne tulisi ne tyypit joiden kanssa alan juttelemaan, vaikkei heitä ehkä kiinnostaisikaan tyhmät ja tylsät juttuni. Mutta heti jos nämä juttelevat tyypit ei ole sielä facebookissa vajoan tylsyyteen ja sosiaalisen elämän puuttumisen epätoivoon. 

Ehkä eka kesä, kun oon oikeesti kaivannu kavereita sillein kunnolla. Tosiaan tätä lomaa on mennyt huimat kolmepäivää mutta silti! Joskus pienempänä saatoin nähä pari kertaa kesässä kavereita ja se oli mulle ihan ok. Nykyään aina kun pääsen töistä viiden maissa alan miettimään: ”missäköhän kaikki on?” Tavallaanhan sitä vois itsekin olla omaaloitteinen ja soittaa niille ihmisille, mutta sitten alan miettimään, kuinka kylmä on ja ettei kukaan jaksa raahautua mihinkään ja pieni väsymyskin on vallannut minut. Ja kaiken huipuksi mietin: ”Miksei kukaan pyydä mua mihinkään?”

Nämä tunteet valtaavat mut yleensä työpäivän viimeisen vartin aikana, töistä päästyäni ja kymmenen maissa. Miksi ihmisen pitää olla siis niin monimutkainen kapistus, ettei se voi vain soittaa ja kysyä? Olis nyt hyvänen aika miettimättä ja pohtimatta! Elämä olisi siten niin paljon helpompaa. Tai emmä tiiä pohtiiko muut ihmiset niin paljon näitä asiota kuin minä, mutta nii.. mä ainakin pyörittelen mielessä asiota niin paljon kuin vaan millään ehdin!

Tästä tekstistä huomaa taas sen kuinka tyhmä tämä lapsonen on, joka on kirjoittanut taas yhden postauksen täyteen täyttä shaissee. mutta ei siinä mitään. Tämmönen sponttaani kirjoittelu on aika hauskaa :DD!

Tämä postaus johti teitä myös harhaan, rakkaat lukijani. Tästä postauksesta sai ehkä kuvan, ettei mulla olis ollu mitään tekemistä. On mulla ollu tekemistä mutta on ollut muutamia tunteja kun oon  vaan selaillu etusivua edes takaisin ja niissä kohtaan tulee tylsistyminen. Tästä postauksesta ilmenee myös se, kuinka tylsää minulla on tällä hetkellä, koska miksi muuten kirjoittelisin tämmöstä turhaa tekstiä ja julkaisisin vielä internetissä? 

Loppuun laitan vielä kuvia jotka eivät liity mitenkään tähän postaukseen, joka lisää postauksen sekavuutta, mutta ehkä se on tän postauksen idea?! Tylsyydessäni selailin näitä ja valitsin jotain randomilla :D

Olin reiluvuosi sitten Saksassa ja tää kuva toi mieleen paljon muistoja siitä huippu reissusta mitä ei voi vaan unohtaa<3

Oltiin viime kesänä, isä ja lapset, power parkissa ja oli kyllä ihan huippu hyvä reissu :DD

Viime vuoden söpöjä ylioppineita

Oltiin nomen kanssa ihan huippu hyviä kokkeja ja tehtiin ihanaa kanasalaattia ja tommosia herkku cup cakeja :) NAM!

-Ida

I'm gonna study now?!

Moikkamoi! Koeviikko startattiin tänään äikällä ja huomenna olis sitten maantiedon vuoro. Ja voi huhhuh tätä lukuinnon määrää.. Mä en oikeesti vaan jaksa lukee. Etenkin mantsan kirjassa on jotain erittäin unettavaa koska oon nyt joka kerta kun oon aukassu sen nii nukahtanu... Hyvät unenlahjat? Jep!

Jotenkin tiettekös olis vaan kiva hengailla jossain hyvässä seurassa ja pelata lenttistä rannalla. Mutta ei! Minä luen kotona sisällä tunkkaisessa sisäilmassa ja pänttään jotain tosi turhan tuntusta. Ja kaikenlisäks tosiasia on vaan se että tieto menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Elikäs ei kauheen hyvin mene tämäkään.

Mutta jos mä vielä löydän sen lukuinnon ni olis ihan kiva koska noista ens viikon kokeista on vaan pakko päästä läpi! Huomenna olis illalla vielä vähä konserttia ja lauantaina Hesaan kattoon UIT:n jotain musikaalia :DD

Mut hei! Kohta on kesä ja sit saa tehä kaikkeee muuta kun opiskella ::D joten eiköhän tässä pitäis vielä koittaa jaksaa.

-Ida

Kuvat täältä

Tulevaisuudesta nykyaikaan

Moikka! Mulla olis tällä kertaa kerrottavaakin mut mä en vaan keksi miten alottaisin joten ehkä jorinoin taas jotain niin turhaa vaikka ketään ei kiinnostaiskaan.

Meillä oli tällä viikolla kokous koulussa liittyen musikaaliin ja nyt vaan koko musikaali pyörii mun mielessä... Minkälaisia biisejä vois tehä, mikä olis hyvä juoni, mitä uutta vois keksii ja kenelle sopis tietynlaset roolit jnejne.. (Siis mainosmainos ollan tekemässä ens vuonna musikaali koulussa että tulkaahan katsomaan sitä ens keväänä ;D!) Mutta onneks se on vasta ens vuonna joten aikaa on PALJON!?

Mutta juu eilen olin Nuutin mökillä sen synttäreillä ja oli taas kerran hauskaa. Vähänhän kiire siinä taas meinas tulla kun mul oli kaks viulutuntii koulun jälkeen mut olin laskenu et mulla olis ollu n. 2,5h vapaa/valmistumis aikaa koulun ja viulutuntien välissä mutta mä jotenkin hukkasin sen ajan ja mul oli loppu pelissä puol tuntii aikaa. Hups! Mutta kerkesin kuiteskin :)

Tänään ollaankin maalattu meitin mökkiä koko päivä. Harmaita hiuksia se on tuottanu.. Hoho koska maali oli tumman harmaata ja joo huuto oli taas kova. Asiathan menee perille paljon paremmin mitä enemmän huutaa ja kiroo. Se on ainakin meijän perheen politiikkaa.. Meitin peheen miehillä on myös pinttyny johonkin syvälle aivoihin ajatus ettei mitään voi tehä käsin. Kaikkeen tarvitaan kone ja tällä kertaa niil oli semmonen maaliruisku vai mikä lie onkaan.. (Musta se näytti lähinnä imurilta.) On se niin hienoo kun ensimmäiset kaks tuntii menee aina siihen että ne koneet alkaa toimimaan.... Joo niin mustakin! Itsehän en siihen koneeseen koskenu ja ei oo kuulkaan kauhee hinku koskeakkaan. Ja ainii sittenkun on käytetty kaks tuntii siihen että kaiken muoliman koneet on kunnossa ni sitten aletaan ettimään muita tarvikkeita. Luonnollisesti mikään ei ole sielä missä sen pitäis olla.. Joo näin meillä. Juuh huomenna vielä maalaileen ja kyllähän se koeviikkokin sieltä mukavasti lähestyy.

-Ida-

PS. Hei kertokaa jos näitä tekstejän on vaikee lukee kun en oo ihan varma saaks tosta tekstistä selvää vai sotkeutuuko se liikaa tuohan taustakuvanvesihommeli jutskaan :D

TURKU!

Oltiin tänään vähän Turuus ja olihan aikamoinen reissu. Käytiin Turun linnassa ja Tuomiokirkossa ja opas höpötteli kaikenlaisia tarinoita.

Tossa ennen kun lähettiin ni mietin, että ihan kiva mennä kierteleen linnaan ja kirkkoon kun onhan ne sinänsä ihan hienoja paikkoja ja historia on muutenkin aikasta kiinnostavaa... mutta eih.. yhtä tylsää se oli kun aina ennenkin. Ensimmäiset viistoista minuuttii meni ihan mukavasti, mut sitten jotenkin mielenkiinto vaan katos.

Oli meillä onneks linna ja kirkkovierailun välissä 1,5h vapaa-aikaa ja sehän kulu tietysti syödessä :-D! Kuinkas muutenkaan? Käytiin tytsyjen kanssa Rossossa syömässä ja Spice icessa jätskillä ja huhhuh! Sai taas kyllä nauraa niin paljon ja muutenkin seura oli erittäin priimaa :).

"Hei maastoutukaa!"

-Ida-

Hyvää äitienpäivää!

Tämä on sekapostaus johon on tungettu kaikki mahdollinen; Äitienpäivä, uudet ihanuudet ja kuulumiset.

Tänään oli se päivä joka toistuu joka vuosi ja aina ne on vaan niin hauskoja. Aamulla iskä tuli repiin mut sängystä ylös ysin maissa ja kova väkertäminen alkoi, jotta komia äitienpäivä saataisiin taas aikaseksi. Työn jako oli selkeä; minä koristelin kakun, Jenni teki leivät, Kalle haki kukat ja Iskä viimeisteli lahjan ja keitti kahvin. Kyllä se äippäkin sai herätä sitten joskus kun oltiin vihdoin valmiita.

Pienenä äitienpäivät oli paljon hauskempia kun isänpäivät. Iskän kanssa tehtiin aina äipälle kakkuu mihin ostettiin valmis kakkupohja, valmista kermavaahtoo ja hitosti karkkeja. Se oli niin parasta mut sitten äiti ei antanu ikinä meijän tehä semmosta kakkuu isänpäiväks :(. (Ehkä siks että se oli aika pahaa :DDD )

Tänä vuonna mä tein kuitenkin äipälle Baileys-juustokakkuu ja se oli aikasta hyvää :)

Mummu tuli meille syömään päivällä ja tehtiin aika kurmee ruokaa; juustoperunoita, härkää pippurikastikkeella ja mansikkaista salaattia. NAM! Jälkkäriks oli viel hedelmäsalaattia:) KYLLÄ, meillä rakastetaan ruokaa!

Äitienpäivä jatkui vierailulla hämeenlinnassa jossa olikin sitten koko loppu suku. 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jeps sitten mä oon tehny ihania hankintoja, melkeinpä heräteostoksia.Olin viime maanantaina vähä reenailemassa yhtä kipaletta Lahdessa ja käväsin sitten kaupungilla kun venailin bussia. Vero modassa oli kaikkia ihanaisia vaatteita, mutta mukaan tarttu pari perus toppia ja niinkuin kuvasta näkyy.. tommonen mummon pöytäliina. No joo on toi aikasta kiva päällä :D.

Sitten toinen ylpeyden aiheeni on mekko, josta olen enemmän kuin onnellinen. Ja se oli tosiaankin heräteostos. Mulla oli perjantaina hypäri ja aattelin kävästä paikallisessa putiikissa, NikoLiinassa. Yleensä en oo sieltä löytäny kauheemmin mitään mutta nyt tämä kolahti ja pakko se oli ostaa! Hintaakaan ei ollu paljon ja nyt mulla on kesän juhliin vaatteet. Enään mä tarviin jotkut ihanat karkkikengät :D!

Eipä näytä kummoselta tuossa kuvassa, mutta päällä toi on kiva.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Nyt viime viikkojen aikana on kyllä tapahtunu aikasta paljon.Vappuna oltiin kaverin mökillä, samalla viikolla 12 turkkilaista tuli viikoks Suomeen ja meilläkin oli majoituksessa yks mukava tyttönen. Ja sit orkesterin kevätkonsertti oli viime torstaina.. ja nii eilen löysin kummitustalon! 

Oltiin äipän kanssa lenkillä ja huomasin semmosen kallion päällä olevan talon. Pakkohan se oli mennä kattoon koska oon ihan hulluna vanhoihin taloihin, varsinkin hylättyihin. No se talo oli semmonen pikkunen torppa mikä oli ihan ränsistyny mut kuitenkin siel oli vähä karmiva meininki. Siinä talossa ei ollu enää ees kattoo ja seinätkin oli kaatumaisillaan mutta ikkunoista pysty kurkkimaan sisään. Aina kun tommosia taloja löytää ni alkaa miettiin että minkälainen perhe/ihminen sielä on asunut ja miks se talo on hylätty? Pitänee vielä mummulta kysellä jos se tietäis jotain siitä talosta..

Mutta joo laitan viel lopuks parit kuvat vapulta. Meillä oli koulussa teemana stereotypiat ja me oltiin tytteleiden kanssa cowboyta :D.

- Ida -

Rukan reissun päiväkirja

Heissulivei!

Nyt se on vihdoin valmis. Meinaan JÄTTIpostaus mitä lupailin tuossa jokin aika sitten. Tuntuu melkeinpä tyhmältä julkaista jotain talvisia kirjoituksia, mutta päätin tehdä tämän koska olen nähnyt vaivaa sen eteen. Kuvat kuitenkin jätin pois, ettei kesäfiilis kokonaan katoaisi.

Olen siis kirjoitellut noi tekstit silloin Rukan reissussa mutta koska kirjoittelin ne silloin vihkoon oli koneelle siirtäminen hieman hitaan puoleista.. Toivottavasti tykkäilette :-D!

PS. Tekstit on julkaistu siten että ne olisi kaikista helpoin lukea eli periaatteessa vanhin ensin ja uusin vikana.. jos ymmärsitte.. :)

1. päivä

Rukan matkapäiväkirja postaus 1/5

1.Päivä: Perjantai 6.4.2012

Minulla oli suunnitelma. Suunnitelma siitä, etten hiihtäisi tänä vuonna kertaakaan. Se oli jopa onnistumassa ennen kuin Iita soitti ja kysyi minua hänen perheensä kanssa Rukalle. Jo silloin aavistelin pahinta ja tänään se sitten tapahtui! Suunnitelmani meni pahasti pieleen, koska jo heti aamulla Riihilahden koko perhe oli lähdössä innokkaasti hiihtämään. Sisäinen piruni oli varmaankin edelleen nukkumassa, sillä ajatuskaan kieltäytymisestä ei käynyt mielessäni.


Onnekseni sukset olivat hyvässä tikissä (kiitokset kuuluu veljelleni) ja hiihto kauniissa Rukan luonnossa, täydessä auringon paisteessa oli melkeinpä mukavaa. Tulin hiihtäneeksi matkanjohtajan mukaan 12km, kropan mukaan ainakin 20km ja järjen mukaan 12,5 km. En olisi ikinä uskonut, että minusta olisi siihen, mutta onneksi piilevä peruskuntoni pelasti minut. Ylpeä soitto tämän suoritukseni jälkeen äidille ja langan toisessa päässä oli yllättynyt nainen "Mitä ihmettä? Ethän sinä Ida hiihdä!" Äitini saa olla siis ylpeä tyttärestään ainakin seuraavat 20 vuotta! Kyllä se meinaan hiihtää!


Olen aina vihannut hiihtoa, mutta miksi? Olen kuiten aina ollut suht hyvä sunnuntaihiihtäjä ja välineenikin on aina ollut hyvässä kondiksessa. Tosin täytynee myöntää, että ne on koottu koko muun perheen varusterepertuaarista, mutta itse asiassa, kun kaikilta ottaa reissuun mukaan ne parhaat välineet tulee aika hyvät resurssit hypätä hiihtoladuille. Ottaen huomioon myös sen, että porukat on kierrättäneet meitä pienestä pitäen ympäri Lappia ei lumen puutettakaan pysty laittamaan hiihtokammon tekosyyksi.


Tänään kuitenkin jotain tapahtui. . Ehkä se johtui siitä että sairastelin alku viikon ja siksi jokainen aivosoluni ei ole palaillut paikoilleen tai sitten ihana sää sekoitti pääni, mutta pakko kai se on myöntää, että hiihto ei ollutkaan aivan kamalaa. Tajusin jopa hetkittäin, että nautin hiihtämisestä ja voin todeta että tuo tapa ajatella ei ole minulle todellakaan ominaista!


Ehkä tästä lähtien ymmärrän paremmin, miksi useat suomalaiset ovat hurahtaneet hiihtoon. Olo hiihtolenkin jälkeen oli väsynyt, mutta mahtavan onnellinen. "Jes mä tein sen!" Ja mikä parasta, nyt pystyy illalla syömään kaikkea hyvää hyvällä omallatunnolla sillä olen oikeesti urheillut. Ehkä olisi siis aika suhtautua suvaitsevaisemmin asioihin joita vihaan tai ainakin niihin joita vihaan vaikken edes tiedä miksi. Mutta eiköhän tälle päivälle ole jo aivan tarpeeksi hiihtoa kohtaan osoitettu suvaitsevaisuutta joten ehkä joku toinen päivä sitten?! 

2.päivä

Rukan matkapäiväkirja postaus 2/5

 2.päivä: Lauantai 7.4.2012

Laskin tänään, että tämä Lapin-loma on 12. kerta. Ensinmäinen Lapin lomani sijoittui tänne Rukalle ja täällä sitä ollaan taas. Tänään hissi-jonoissa monet Lapin muistot palasivat mieleeni. Jonossa ihmisten toiminta ne palautti, sillä jonottamista tapahtui paljon koska porukkaa oli niin pirusti.

Rinteessä pyöri monenlaista porukkaa. Närkästyneitä aikuisia, jotka tiuskivat puolisoilleen ja lapsilleen, vaahtosammuttimen kokoisia muksuja, jotka kertoivat tohkeissaan kuinka he olivat kamppailleet puiden ja upottavan lumen kanssa matsässä ja niitä jotka jarruttelivat rinteessä viimeiseen saakka.. Suurin osa meistä masentuneista, mutta mailman toiseksi onellisimmista ihmisista vietti rinnepäivää iloisina ja ystävällisinä yksilöinä, jotka selvästikkin nauttivat aurinkoisesta päivästä Rukalla.

Tajusin kuinka samalla kaavalla ihmiset toimivat nyt, kun mekin toimimme pieninä. Muistan kuinka oma isäni on ollut rinteessä meidän kanssamme ja tiuskinut meille, jotta käyttäytyisimme paremmin. Olen myös kertonut kilpaa veljeni, siskoni ja ystävieni kanssa kuinka taas oli tullut juututtua puun alle metsässä laskiessa. Olen viettänyt todella monta ihanaa ja mieliin jäänyttä päivää rinteessä. Sähläyksiltä ja mokailuilta ei ole tullut vältyttyä, mutta onneksemme kuitenkin tapaturmilta :).

Rinteeseen mennessä elämä muuttuu erilaiseksi. Rinne fiilis on iloinen, urheilullinen ja rento. Kaikki nämä hiljaiset suomalaiset ovat lomalla ja heistä huokuu positiivista energiaa, pienistä tiuskimisista huolimatta. Olen itsekkin huomannut kuinka mekin, siskoni ja veljeni kanssa koitetaan puhaltaa yhteen hiileen rinteessa ollessa. Asioita tehdään niin, että kaikilla olisi mukavaa ja koitetaan pitää fiilis korkealla ja irtautua arjesta. Pakkohan se on todeta, ettei ilman laskettelua voi vuotta viettää!

3. päivä

Rukan matkapäivä postaus 3/5

3.päivä: Sunnuntai 8.4.2012

Eilen jo kerroin, että olemme viettäneet monia aktiivilomia Lapissa. Aktiiviloma on meidän perheen kohdalla tarkoittanut aina sitä, että mennään pää kolmantena jalkana paikasta toiseen ja otetaan kaikesta kaikki irti. Olen aina nauttinut näistä lomista, mutta voisiiko aktiiviloman viettää jotenkin toisella tavalla? Niin kun rennosti?!

Lomamme aikataulu on mennyt aina niin, että aamulla heräillään yhdeksän jälkeen, syödään aamupuurot ja lähetään mäkeen. Mäessä sitten tahkotaan rinteitä kuudesta tunnista kahdeksaan ja heti kotiin tullessa äidillä on ruoka valmista. Ilta kuluu saunassa, syödessä ja telkkaria katsellessa.

Tällä lomalla olen kuitenkin saanut viettää aikaa paljonkin rennommin ja löhöilylle on jätetty aikaa. Löhöily sopii kylläkin mainiosti myös minulle, joten tämä tyyli viettää lomaa ei ole huono. Löhöilyn tarpeessa olinkin, koska kaikki tuntui kaatuvan kotona päälle, koska olen ihminen joka jättää kaiken viime tippaan.

Tänään olin laiska joten enpä nyt taida kirjoittaa enempää, koska tämä loma on omistettu rennolle meiningille.

4.päivä

Rukan matkapäiväkirja postaus 4/5

4.päivä: Maanantai 9.4.2012

Täällä Rukalla olemme majoittuneet kelohirrestä rakennetussa paritalossa. Tämä mökki on melko uusi ja tilavakin. Kaikki toimii kaikin puolin, mitä nyt keittiöstä puuttuukin jutut, kuten mehukannu ja pääsiäiskukkamaljakko. Hätä keinot keksii ja mökki on pienistä puutteistaan huolimatta varsin viihtyisä. Yksi suuri ongelma on kuitenkin paljastunut tästä tästä mökistä!

Se on lapsiperhe, joka asuu tuossa mukuuhuoneemme seinän takana. Miksi he eivät ymmärrä, ettei aamulla kello yhdeksän saa meluta? Onko mitään ärsyttävämpää, kun herätä aamulla jonkun itkuun tai riitaaan?

Koko pääsiäinen vietettiin siis lomaa med ihana lapsiperhe. Saimme tutustua heihin joka aamu ja lasten nimetkin tulivat tutuiksi. Saimme elää hetkessä mukana, kun pienen pojan kyyneleet valuivat hänen poskillaan. Kuinka tämä sydäntä särkevä itku herätti meidät aamulla. Kuinka se lähinnä ärsytti kuin herätti empatiaa. Hei haloo! Miten 30cm paksusta hirsiseinästä kaikki äänet voivatkin tulla läpi? Minä en tiedä, mutta kauhulla odotan aikaa, jollon joudun hyppäämään seinän toiselle puolelle. Kun ei pystykkään painaa päätä takaisin tyynyyn vaan elän tuota showta jokaikinen päivä. 

Siihen on kuitenkin onneksi vielä pitkä aika ja siksi minulla onkin oikeus ärsyyntyä siitä, koska olenhan lomalla! Voin olla myös onnellinen siitä, ettei minun perheessäni  kukaan herää (enään) kiukuttelemaan ja  itkemään yhdeksältä aamulla. Mutta eikä tämä pieni Ilmari-poika voisi laittaa sen hissilipun sinne taskuun? Ja muista Ilmari että "sitä hissilippua ei saa sitten hukata"! Ja Jalmari; älä kiukuttele vaan tottele äitiäsi. Niin me seinän takana asuvat tyttöset olisimme iloisia ja reippaampia aamuisin. 

Kiitos!

Onneksemme Ilmari ja Jalmari ottivat suunnan kohti kotia ja toivon sydämmestäni, että huomenna saan herätä hiiljaisuudessa, en itkupotkuraivarin keskellä.

(nimet on muutettu)

5. päivä

Rukan matkapäiväkirja postaus 5/5 

5.päivä: Tiistai 10.4.2012

Loma on nyt ohi. Huomenna kotiin ja torstaina kouluun ja sielähän minua odottaa ihanainen matikan koe. Loma oli kuitenkin hyvin rentouttava ja olisihan sitä voinut jatkaa muutemalla päivällä. 5 päivää ja risat ja tapahtunut on mukavan paljon. Matkusteltu autolla, hiihdetty ja lasketeltu, syöty ja laiskoteltu, osallistuttu lapsiperheen arkeen, pidetty Iitan kanssa pitkiä - liian monen tunnin yöisiä keskusteluja, saunottu ja rentouduttu. Tämä loma tuli tarpeeseen ja juuri oikeaan paikkaan. Loma on siis tehnyt tehtävänsä ja taas kouluun palaaminen tuntuu jotenkin niin vastenmieliseltä. 

Huomenna suuntaamme nokan kohti Lammia ja onhan se kiva päästä kotiinkin :D. 

Heippa kaikki!
Mulla on projekti! Projekti mikä ei ota onnistuakseen, koska olen aikaan saamaton ja kiireinen ihminen.
Tulin tossa viikko sitten Rukalta ja sieltä aattelin tehdä JÄTTIpostauksen. Kun katsokaas pidin sielä matkapäiväkirjaa johon kirjottelin aina jokaisen päivän miettimisistäni ja ajattelin iskeä ne sitten tänne. Siinä tosin voi mennä vielä tovi kun on tässä vielä kaiken näköistä, mutta postailen heti kun kerkeen :-D

Mutta voinhan mä tassä kertoilla kuulumisia vaikka en ookkaan tehnyt vielä sitä JÄTTIpostausta :D?!

Kävinpä tänään opolla ja päätös on nyt virallinen että lyhyt matikka kutsuu. Olen luovuttaja (lopetin fysiikankin kesken.. hups), mutta parempi näin itselleni.Mutta kaikesta huolimatta tiedän että päätös oli oikea! En varmaankaan tule kaipamaan parituntisia hetkiä rakkaan ystäväni pitkänmatikan kanssa ja luulenpa että tulen hakemaan jatkokoulutuksen suhteen paikkoihin joissa ei tarvitse olla matikka nero. Minusta ei siis tule matematiikan opettajaa, ei arkkitehtiä eikä lääkäriä ja hyvä niin!

(taas aika ranteet auki musaa mut kiva kipale silti :-) )

Teksti ilman otsikkoa

Moikkaa!
Tulin tänne nyt nopeasti kirjottelemaan.. Viikonloppu suju erittäinkin hyvin meitin mökillä hyvässä seurassa; tuli tanssittua ja naurettua :DD Mutta nyt en enään jaksa tehdä yhtään mitään! Olen väsynyt, laiska ja tiedän että mun pitäis tehdä vaikka mitä! Ja koeviikkokin.. En, en halua lukea mutta minun on pakko! Pakko koska olin joskus tyhmä ja valitsin lukion ja nyt kärsin siitä..
Joo kyllä mä oikeesti koitan nyt panostaa koska.. koska minä lähden pääsiäisenä RUKALLEEEE!!! :DD Niin huippua ja niin huippu seuraa! Ehkä mä alotan kouluun panostuksen Salkkareiden jälkeen, koska niitä vaan ei voi missata!

Moikkaa!

Tjänare!

Kirjotan nopeesti ja lyhyesti koska en nyt jaksa jaaritella mutta niin..

Hihi :D Mun eka vepillä ottama kuva ja myöskin eka itse muokkaama kuva.

Oltiin viime viikolla kattomassa Kaija Koota ja se oli ihan huippu! Se/ne oli sovittanu vanhat kuluneet kipaleet erilaisiks ja itse ihastuin niihin kyllä. Ja kävinhän mä viimevikkolla kattomassa Dilaila-musikaaliin joka ei ollu sitten niin hyvä.. ainakaan kaijan jälkeen. Vaikka olihan ne erilaiset esityksetkin, mutta silti!
Mutta niin tällä viikolla ei ookkaan tapahtunu sitten mitään ihmeellistä. Perus koulujuttuja, ruotsin nelosia ja viulun soittoa. Olin ihan super ylpee ittetstäni kun soitin keskiviikkona kaks tuntii melkein putkeen viulua kaikkien harjoittelu sääntöjen mukasesti. Ja se on oikeesti paljon että edes kerkeen soittaa arkena niin paljon. Olihan käsi sen jälkeen pikkasen kipee mutta oli se sen arvostakin. Mulla on myöskin Onkelma hiusten kanssa, koska en tosiaan tiedä mitä teen näille. Annanko kasvaa kunnolla vai leikkaanko ainakin otsiksen takasin??? Kamala tää on ainakin tälläsena!!

Mä haluun uudet kenkylit!!!

Tänään kävin iitalla ja oli niin kivaa taas jutella kunnolla pitkästä aikaa ja tulihan siinä pikkasen syötyäkin :D..  Ei mulla muuta..
Vi ses!
Ida

WTF=WHERE'S THE FOOD

Hellurei! Loma on nyt lusittu ja palailin tänään kouluun. Loma meni tahkolla perheen kanssa ja oli oikeestaan tosi kivaa :-D! Oltiin rinteessä ekat viispäivää ja se oli vaan niin mahtia! Ekan laskun jälkeen taas tajus miks tuhlaa rahaa joka vuosi siihen että pääsee köröttelemään hissillä ylös ja laskemaan nopeesti alas ja sitä rullausta jatketaan koko päivän. Siinä on vaan sitä jotain. Hienot maisemat, vauhdin tunne ja se on niin helppoo ja samaan aikaan vaikeeta. Selkeetä mutta kantsii kokeilla, varsinkin lautailua! Loma huipentu kyllä ehdottomasti kun iskä yllätti mut lauantai aamulla kysymällä mua kelkkaileen sen kanssa :oo! Mä olin kysyny siltä sitä kylläkin aikasemmin jo viikolla mut sillon se vaan jotain ärähti siihen. Mutta joo jäin sitten koukkuun kelkkailuunkiin! Aijjaijai pääsin itekkin ajaan kun tuo traktorikortti löytyy ja se oli vaan niin upeeta! Mutta joo rahaa meni pirusti mutta oli se sen arvostakin :P

Oli kyllä niin kiva nähä taas kavereita koulussa kun en nähny ketään, edes tuttua lomalla. Ja jaksoin jopa koulussakin istua tän päivää.. Loma tais siis tehdä tehtävänsä ;D. Nyt pitäis vielä lukee kirja loppuun (huomenna pitää ollaa luettuna äikässä että ajoissa ollaan :| ) ja tehä muutama koulujutska ja läksyt. Mutta ensin ootan kyllä että äiti tulee kaupasta ison kauppakassin kanssa, koska meillä ei ole kirjaimellisesti mitään ruokaa kun oltiin viikko poissa..

Hassu kappale ja niin lappi musaa :DD

-Ida-

Tämä kuva täältä.

Hellurej! Mulla alko loma ja huomenna olis sitten suuntana Tahko. Meillä oli koulussa muuten Helmirieha perjantaina ja ihan mukavahan se päivä oli. Aamupäivä rasti vietettiin kirjastonkunnostus-rastilla repien vanhoja kirjoja ja iltapäivärastilla pelailtiin hankikorista ja -futista. Illalla oltiin sitten Nometsulla vähän pelailemassa lautapelejä pienellä porukalla jaa tän päivää mä oon vaan löhöilly ja potenut pakkaamisen tuskaa! Ehdottomasti tyhmin osa aina reissuun lähössä on tuo pakaaminen! Mutta juu on kyllä tosi kiva lähtee! Mutta nyt on kyllä niin paskaa tekstiä että minä lopetan!.. 

Hyvää lomaa kaikille sitä viettäville!

Ida

Time goes too fast?!

Huhhuh! Olihan kiireinen viikko! Ruusukonva reenit, itse Ruusukonva, Penkkarit, Wanhat ja väsymys.

Ruusukonva meni oikeestaan soiton osalta tosi hyvin:). Kappaleiden treenaamisessa meinas iskee useempaankin kertaan epätoivo.. Miten yhteensoitto voi olla niin vaikeeta? Kaikilla oli vähän eri ajatus jokaisesta kappeleesta, eri rytmi ja jotenkin se vaan ei toiminu.. Jossain vaiheessa ne kappaleet kuitenkin kolahti ja pystyttiin esittään ne ilman suurempia nolaantumisia.

14 tuntinen edellinen päivä tuntu ihan mukavasti sitten torstaina. Vähän sumussa meni meinaan kokopäivä väsymyksen takia. Mutta karkit oli ainakin hyviä ja penkkarit hyvin pukeutuneita! Ja voih.. wanhat oli  taas niin kauniita ja komeita!
Hassua.. kohtahan mekin ollaan wanhoja, kauniita ja komeita ja sitten on musikaali ja.. ja kirjotukset! Ei näin! Ei näin nopeasti asiat saa lähestyä! Oikeesti kohta on jo hiihtolomakin vaikka justhan me lukiokin aloteettiin :o.. Lukio on kylläkin ollu sinänsä hauskaa siinä mielessä kun porukka on niin huippua.. noi koulu hommat ei kylläkään oikeen maistuis. Ja en mä ole ollut näin väsyny ja kiireinen ikinä koulun takia.. mutta ehkä tää on sen yhden pienen valkoisen paperin arvoista?!

Koko viikonloppuna en oo oikeestaan tehny yhtään mitään.. Olis mulla ollu kylläkin vähän koulu jutskia ja aivan ihana äikästä saatu kirja luettavana.. Vaan n. 400 sivua tarinaa missä isä ryyppää, äiti on masentunu ja lapset näkee nälkää.. Ei ole kyllä tuon kirjan hyvät puolet paljastunu ensimmäisen 70 sivun aikana, mutta onhan siinä pari sivua vielä jäljellä :/

Tähän lopuksi vielä parit kuvat weheartit.comista. Tajusin vasta nyt etsiä jonkun tuonmoisen sivuston missä on paljon kivoja kuvia.. Yksi murhe taas vähemmän, kun ei tarvitse pähkäillä mistä repäisis taas kuvia. Ei tässä muuta.. Moikka!

 Ainiin.. Kiva kun tänne on eksyny lisää lukijoita :-D.

-Ida-

KenserttiaKonserttia

Heippa taas! Olenpas minä ahkera tyttö.. peräkkäisinä päivinä tänne oikein postailen :D. HUI!
Tänään oli siis se ysiluokkalaisten konsertti ja minähän pidin! Vaikka aina ei mennyt joka sävel ihan nappiin niin ei se ainakaan mua haitannu. Kun tosiaan tiedän mitä se on esiintyä tuonmoisessa konsertissa. Ja soittajathan oli tosi hyviä!
Roudaamaankin päästiin Julpan kanssa. Olitiin meinaan melkosia roudarrrreita ;D!-

Näin musiikista puheen ollen mä oon kuunnellu tämmöistä kappaletta. Kuunnelkaa oikeesti! Kun oot kuunnelu ton joku kolme kertaa ni siitä alkaa tykkäämään. Tai ainakin niin mulle kävi. Sen sanoma ei ole mikään mulle tärkeä, eikä iloinenkaan, mutta täs kappaleessa on oikeesti sanomaa ja tulkintaa. Itsehän olen täysin rakastunut tähän kappeleeseen ja kuunnellu tätä melkein joka päivä. Ehkä mulla on joku masennuskausi menossa, kun mitä surullisempi kappele sen parempi :).
Mutta juu ehkä vähän väsynyt ja turha postaus, mutta tulipas tehtyä! Nyt nukkumaan. Moikka!
-Ida-

Home alone

Olen kotona kipeenä! 

Kipeily joka on jatkunut varmaan jo kaks viikkoa, kipeily joka ei hellitä. Flunssaa, äänipoissa, alilämpöö jne. Usein sitä koulussa miettii että jos olis edes pari vapaapäivää viikossa ni olis kiva, mutta, ei, ei se ole kivaa! Lähes jokaisen kaverin kuvat ja seinät olen stalkannu läpi, kaikki mahdolliset facebookkiin linkatut linkit kattellu ja blogejakin varmaan lukenu seitsemäntoisat. Tästä suuresta internet tarjonnan määrästä huolimatta olen tylsistynyt! Kaiken kruunaa paskamusiikki<3

 En meinaan ainakaan aio tehdä mitään kehittävää, sillä minähän olen kipeä, ei sillon voi tehdä mitään kehittävää sillä se voisi jopa rasittaa. 

Mutta huomenna tämä kipeily saa riittää!! Sillä ysiluokkien konsertti on huomenna ja minähän menen sinne vaikka kipeenä PISTE. Hassua.. meijän konsertista on jo vuosi!! :OO

http://tilves.kuvat.fi/kuvat/Lammiya2011/

Mutta joo toivottavasti ainakin ääni nyt parantuis, kun se ruusukonvakin on jo ensi keskiviikkona ja sielä olis PARI biisiä laulettavana :| ..

-Ida-