4.päivä

Rukan matkapäiväkirja postaus 4/5

4.päivä: Maanantai 9.4.2012

Täällä Rukalla olemme majoittuneet kelohirrestä rakennetussa paritalossa. Tämä mökki on melko uusi ja tilavakin. Kaikki toimii kaikin puolin, mitä nyt keittiöstä puuttuukin jutut, kuten mehukannu ja pääsiäiskukkamaljakko. Hätä keinot keksii ja mökki on pienistä puutteistaan huolimatta varsin viihtyisä. Yksi suuri ongelma on kuitenkin paljastunut tästä tästä mökistä!

Se on lapsiperhe, joka asuu tuossa mukuuhuoneemme seinän takana. Miksi he eivät ymmärrä, ettei aamulla kello yhdeksän saa meluta? Onko mitään ärsyttävämpää, kun herätä aamulla jonkun itkuun tai riitaaan?

Koko pääsiäinen vietettiin siis lomaa med ihana lapsiperhe. Saimme tutustua heihin joka aamu ja lasten nimetkin tulivat tutuiksi. Saimme elää hetkessä mukana, kun pienen pojan kyyneleet valuivat hänen poskillaan. Kuinka tämä sydäntä särkevä itku herätti meidät aamulla. Kuinka se lähinnä ärsytti kuin herätti empatiaa. Hei haloo! Miten 30cm paksusta hirsiseinästä kaikki äänet voivatkin tulla läpi? Minä en tiedä, mutta kauhulla odotan aikaa, jollon joudun hyppäämään seinän toiselle puolelle. Kun ei pystykkään painaa päätä takaisin tyynyyn vaan elän tuota showta jokaikinen päivä. 

Siihen on kuitenkin onneksi vielä pitkä aika ja siksi minulla onkin oikeus ärsyyntyä siitä, koska olenhan lomalla! Voin olla myös onnellinen siitä, ettei minun perheessäni  kukaan herää (enään) kiukuttelemaan ja  itkemään yhdeksältä aamulla. Mutta eikä tämä pieni Ilmari-poika voisi laittaa sen hissilipun sinne taskuun? Ja muista Ilmari että "sitä hissilippua ei saa sitten hukata"! Ja Jalmari; älä kiukuttele vaan tottele äitiäsi. Niin me seinän takana asuvat tyttöset olisimme iloisia ja reippaampia aamuisin. 

Kiitos!

Onneksemme Ilmari ja Jalmari ottivat suunnan kohti kotia ja toivon sydämmestäni, että huomenna saan herätä hiiljaisuudessa, en itkupotkuraivarin keskellä.

(nimet on muutettu)