Sekava lapsi

Tämä postaus kuuluu osioon lomapostaukset koska nyt on vihdoin loma!

Huippuhienoohan tää on ettei oo enää koulua, koska vasta kuluneen lukuvuoden aikana tajusin, ettei lukeminen ole mun juttu! Mutta koulussa on kuitenkin monia hyviäkin juttuja. Sielä on sosiaalista elämää ja se pitää kiireisenä. Ei sillä etteikö mulla olis ollu kiirettä nyt lomallakin, mutta kouluaikana välillä kymmenestä puol kahteentoista oli tekemistä. Nyt minä istun facebookkia selaillen ja toivon että joku alkaisi juttelemaan minulle tai että sinne tulisi ne tyypit joiden kanssa alan juttelemaan, vaikkei heitä ehkä kiinnostaisikaan tyhmät ja tylsät juttuni. Mutta heti jos nämä juttelevat tyypit ei ole sielä facebookissa vajoan tylsyyteen ja sosiaalisen elämän puuttumisen epätoivoon. 

Ehkä eka kesä, kun oon oikeesti kaivannu kavereita sillein kunnolla. Tosiaan tätä lomaa on mennyt huimat kolmepäivää mutta silti! Joskus pienempänä saatoin nähä pari kertaa kesässä kavereita ja se oli mulle ihan ok. Nykyään aina kun pääsen töistä viiden maissa alan miettimään: ”missäköhän kaikki on?” Tavallaanhan sitä vois itsekin olla omaaloitteinen ja soittaa niille ihmisille, mutta sitten alan miettimään, kuinka kylmä on ja ettei kukaan jaksa raahautua mihinkään ja pieni väsymyskin on vallannut minut. Ja kaiken huipuksi mietin: ”Miksei kukaan pyydä mua mihinkään?”

Nämä tunteet valtaavat mut yleensä työpäivän viimeisen vartin aikana, töistä päästyäni ja kymmenen maissa. Miksi ihmisen pitää olla siis niin monimutkainen kapistus, ettei se voi vain soittaa ja kysyä? Olis nyt hyvänen aika miettimättä ja pohtimatta! Elämä olisi siten niin paljon helpompaa. Tai emmä tiiä pohtiiko muut ihmiset niin paljon näitä asiota kuin minä, mutta nii.. mä ainakin pyörittelen mielessä asiota niin paljon kuin vaan millään ehdin!

Tästä tekstistä huomaa taas sen kuinka tyhmä tämä lapsonen on, joka on kirjoittanut taas yhden postauksen täyteen täyttä shaissee. mutta ei siinä mitään. Tämmönen sponttaani kirjoittelu on aika hauskaa :DD!

Tämä postaus johti teitä myös harhaan, rakkaat lukijani. Tästä postauksesta sai ehkä kuvan, ettei mulla olis ollu mitään tekemistä. On mulla ollu tekemistä mutta on ollut muutamia tunteja kun oon  vaan selaillu etusivua edes takaisin ja niissä kohtaan tulee tylsistyminen. Tästä postauksesta ilmenee myös se, kuinka tylsää minulla on tällä hetkellä, koska miksi muuten kirjoittelisin tämmöstä turhaa tekstiä ja julkaisisin vielä internetissä? 

Loppuun laitan vielä kuvia jotka eivät liity mitenkään tähän postaukseen, joka lisää postauksen sekavuutta, mutta ehkä se on tän postauksen idea?! Tylsyydessäni selailin näitä ja valitsin jotain randomilla :D

Olin reiluvuosi sitten Saksassa ja tää kuva toi mieleen paljon muistoja siitä huippu reissusta mitä ei voi vaan unohtaa<3

Oltiin viime kesänä, isä ja lapset, power parkissa ja oli kyllä ihan huippu hyvä reissu :DD

Viime vuoden söpöjä ylioppineita

Oltiin nomen kanssa ihan huippu hyviä kokkeja ja tehtiin ihanaa kanasalaattia ja tommosia herkku cup cakeja :) NAM!

-Ida

I'm gonna study now?!

Moikkamoi! Koeviikko startattiin tänään äikällä ja huomenna olis sitten maantiedon vuoro. Ja voi huhhuh tätä lukuinnon määrää.. Mä en oikeesti vaan jaksa lukee. Etenkin mantsan kirjassa on jotain erittäin unettavaa koska oon nyt joka kerta kun oon aukassu sen nii nukahtanu... Hyvät unenlahjat? Jep!

Jotenkin tiettekös olis vaan kiva hengailla jossain hyvässä seurassa ja pelata lenttistä rannalla. Mutta ei! Minä luen kotona sisällä tunkkaisessa sisäilmassa ja pänttään jotain tosi turhan tuntusta. Ja kaikenlisäks tosiasia on vaan se että tieto menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Elikäs ei kauheen hyvin mene tämäkään.

Mutta jos mä vielä löydän sen lukuinnon ni olis ihan kiva koska noista ens viikon kokeista on vaan pakko päästä läpi! Huomenna olis illalla vielä vähä konserttia ja lauantaina Hesaan kattoon UIT:n jotain musikaalia :DD

Mut hei! Kohta on kesä ja sit saa tehä kaikkeee muuta kun opiskella ::D joten eiköhän tässä pitäis vielä koittaa jaksaa.

-Ida

Kuvat täältä

Tulevaisuudesta nykyaikaan

Moikka! Mulla olis tällä kertaa kerrottavaakin mut mä en vaan keksi miten alottaisin joten ehkä jorinoin taas jotain niin turhaa vaikka ketään ei kiinnostaiskaan.

Meillä oli tällä viikolla kokous koulussa liittyen musikaaliin ja nyt vaan koko musikaali pyörii mun mielessä... Minkälaisia biisejä vois tehä, mikä olis hyvä juoni, mitä uutta vois keksii ja kenelle sopis tietynlaset roolit jnejne.. (Siis mainosmainos ollan tekemässä ens vuonna musikaali koulussa että tulkaahan katsomaan sitä ens keväänä ;D!) Mutta onneks se on vasta ens vuonna joten aikaa on PALJON!?

Mutta juu eilen olin Nuutin mökillä sen synttäreillä ja oli taas kerran hauskaa. Vähänhän kiire siinä taas meinas tulla kun mul oli kaks viulutuntii koulun jälkeen mut olin laskenu et mulla olis ollu n. 2,5h vapaa/valmistumis aikaa koulun ja viulutuntien välissä mutta mä jotenkin hukkasin sen ajan ja mul oli loppu pelissä puol tuntii aikaa. Hups! Mutta kerkesin kuiteskin :)

Tänään ollaankin maalattu meitin mökkiä koko päivä. Harmaita hiuksia se on tuottanu.. Hoho koska maali oli tumman harmaata ja joo huuto oli taas kova. Asiathan menee perille paljon paremmin mitä enemmän huutaa ja kiroo. Se on ainakin meijän perheen politiikkaa.. Meitin peheen miehillä on myös pinttyny johonkin syvälle aivoihin ajatus ettei mitään voi tehä käsin. Kaikkeen tarvitaan kone ja tällä kertaa niil oli semmonen maaliruisku vai mikä lie onkaan.. (Musta se näytti lähinnä imurilta.) On se niin hienoo kun ensimmäiset kaks tuntii menee aina siihen että ne koneet alkaa toimimaan.... Joo niin mustakin! Itsehän en siihen koneeseen koskenu ja ei oo kuulkaan kauhee hinku koskeakkaan. Ja ainii sittenkun on käytetty kaks tuntii siihen että kaiken muoliman koneet on kunnossa ni sitten aletaan ettimään muita tarvikkeita. Luonnollisesti mikään ei ole sielä missä sen pitäis olla.. Joo näin meillä. Juuh huomenna vielä maalaileen ja kyllähän se koeviikkokin sieltä mukavasti lähestyy.

-Ida-

PS. Hei kertokaa jos näitä tekstejän on vaikee lukee kun en oo ihan varma saaks tosta tekstistä selvää vai sotkeutuuko se liikaa tuohan taustakuvanvesihommeli jutskaan :D

TURKU!

Oltiin tänään vähän Turuus ja olihan aikamoinen reissu. Käytiin Turun linnassa ja Tuomiokirkossa ja opas höpötteli kaikenlaisia tarinoita.

Tossa ennen kun lähettiin ni mietin, että ihan kiva mennä kierteleen linnaan ja kirkkoon kun onhan ne sinänsä ihan hienoja paikkoja ja historia on muutenkin aikasta kiinnostavaa... mutta eih.. yhtä tylsää se oli kun aina ennenkin. Ensimmäiset viistoista minuuttii meni ihan mukavasti, mut sitten jotenkin mielenkiinto vaan katos.

Oli meillä onneks linna ja kirkkovierailun välissä 1,5h vapaa-aikaa ja sehän kulu tietysti syödessä :-D! Kuinkas muutenkaan? Käytiin tytsyjen kanssa Rossossa syömässä ja Spice icessa jätskillä ja huhhuh! Sai taas kyllä nauraa niin paljon ja muutenkin seura oli erittäin priimaa :).

"Hei maastoutukaa!"

-Ida-

Hyvää äitienpäivää!

Tämä on sekapostaus johon on tungettu kaikki mahdollinen; Äitienpäivä, uudet ihanuudet ja kuulumiset.

Tänään oli se päivä joka toistuu joka vuosi ja aina ne on vaan niin hauskoja. Aamulla iskä tuli repiin mut sängystä ylös ysin maissa ja kova väkertäminen alkoi, jotta komia äitienpäivä saataisiin taas aikaseksi. Työn jako oli selkeä; minä koristelin kakun, Jenni teki leivät, Kalle haki kukat ja Iskä viimeisteli lahjan ja keitti kahvin. Kyllä se äippäkin sai herätä sitten joskus kun oltiin vihdoin valmiita.

Pienenä äitienpäivät oli paljon hauskempia kun isänpäivät. Iskän kanssa tehtiin aina äipälle kakkuu mihin ostettiin valmis kakkupohja, valmista kermavaahtoo ja hitosti karkkeja. Se oli niin parasta mut sitten äiti ei antanu ikinä meijän tehä semmosta kakkuu isänpäiväks :(. (Ehkä siks että se oli aika pahaa :DDD )

Tänä vuonna mä tein kuitenkin äipälle Baileys-juustokakkuu ja se oli aikasta hyvää :)

Mummu tuli meille syömään päivällä ja tehtiin aika kurmee ruokaa; juustoperunoita, härkää pippurikastikkeella ja mansikkaista salaattia. NAM! Jälkkäriks oli viel hedelmäsalaattia:) KYLLÄ, meillä rakastetaan ruokaa!

Äitienpäivä jatkui vierailulla hämeenlinnassa jossa olikin sitten koko loppu suku. 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Jeps sitten mä oon tehny ihania hankintoja, melkeinpä heräteostoksia.Olin viime maanantaina vähä reenailemassa yhtä kipaletta Lahdessa ja käväsin sitten kaupungilla kun venailin bussia. Vero modassa oli kaikkia ihanaisia vaatteita, mutta mukaan tarttu pari perus toppia ja niinkuin kuvasta näkyy.. tommonen mummon pöytäliina. No joo on toi aikasta kiva päällä :D.

Sitten toinen ylpeyden aiheeni on mekko, josta olen enemmän kuin onnellinen. Ja se oli tosiaankin heräteostos. Mulla oli perjantaina hypäri ja aattelin kävästä paikallisessa putiikissa, NikoLiinassa. Yleensä en oo sieltä löytäny kauheemmin mitään mutta nyt tämä kolahti ja pakko se oli ostaa! Hintaakaan ei ollu paljon ja nyt mulla on kesän juhliin vaatteet. Enään mä tarviin jotkut ihanat karkkikengät :D!

Eipä näytä kummoselta tuossa kuvassa, mutta päällä toi on kiva.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Nyt viime viikkojen aikana on kyllä tapahtunu aikasta paljon.Vappuna oltiin kaverin mökillä, samalla viikolla 12 turkkilaista tuli viikoks Suomeen ja meilläkin oli majoituksessa yks mukava tyttönen. Ja sit orkesterin kevätkonsertti oli viime torstaina.. ja nii eilen löysin kummitustalon! 

Oltiin äipän kanssa lenkillä ja huomasin semmosen kallion päällä olevan talon. Pakkohan se oli mennä kattoon koska oon ihan hulluna vanhoihin taloihin, varsinkin hylättyihin. No se talo oli semmonen pikkunen torppa mikä oli ihan ränsistyny mut kuitenkin siel oli vähä karmiva meininki. Siinä talossa ei ollu enää ees kattoo ja seinätkin oli kaatumaisillaan mutta ikkunoista pysty kurkkimaan sisään. Aina kun tommosia taloja löytää ni alkaa miettiin että minkälainen perhe/ihminen sielä on asunut ja miks se talo on hylätty? Pitänee vielä mummulta kysellä jos se tietäis jotain siitä talosta..

Mutta joo laitan viel lopuks parit kuvat vapulta. Meillä oli koulussa teemana stereotypiat ja me oltiin tytteleiden kanssa cowboyta :D.

- Ida -

Rukan reissun päiväkirja

Heissulivei!

Nyt se on vihdoin valmis. Meinaan JÄTTIpostaus mitä lupailin tuossa jokin aika sitten. Tuntuu melkeinpä tyhmältä julkaista jotain talvisia kirjoituksia, mutta päätin tehdä tämän koska olen nähnyt vaivaa sen eteen. Kuvat kuitenkin jätin pois, ettei kesäfiilis kokonaan katoaisi.

Olen siis kirjoitellut noi tekstit silloin Rukan reissussa mutta koska kirjoittelin ne silloin vihkoon oli koneelle siirtäminen hieman hitaan puoleista.. Toivottavasti tykkäilette :-D!

PS. Tekstit on julkaistu siten että ne olisi kaikista helpoin lukea eli periaatteessa vanhin ensin ja uusin vikana.. jos ymmärsitte.. :)

1. päivä

Rukan matkapäiväkirja postaus 1/5

1.Päivä: Perjantai 6.4.2012

Minulla oli suunnitelma. Suunnitelma siitä, etten hiihtäisi tänä vuonna kertaakaan. Se oli jopa onnistumassa ennen kuin Iita soitti ja kysyi minua hänen perheensä kanssa Rukalle. Jo silloin aavistelin pahinta ja tänään se sitten tapahtui! Suunnitelmani meni pahasti pieleen, koska jo heti aamulla Riihilahden koko perhe oli lähdössä innokkaasti hiihtämään. Sisäinen piruni oli varmaankin edelleen nukkumassa, sillä ajatuskaan kieltäytymisestä ei käynyt mielessäni.


Onnekseni sukset olivat hyvässä tikissä (kiitokset kuuluu veljelleni) ja hiihto kauniissa Rukan luonnossa, täydessä auringon paisteessa oli melkeinpä mukavaa. Tulin hiihtäneeksi matkanjohtajan mukaan 12km, kropan mukaan ainakin 20km ja järjen mukaan 12,5 km. En olisi ikinä uskonut, että minusta olisi siihen, mutta onneksi piilevä peruskuntoni pelasti minut. Ylpeä soitto tämän suoritukseni jälkeen äidille ja langan toisessa päässä oli yllättynyt nainen "Mitä ihmettä? Ethän sinä Ida hiihdä!" Äitini saa olla siis ylpeä tyttärestään ainakin seuraavat 20 vuotta! Kyllä se meinaan hiihtää!


Olen aina vihannut hiihtoa, mutta miksi? Olen kuiten aina ollut suht hyvä sunnuntaihiihtäjä ja välineenikin on aina ollut hyvässä kondiksessa. Tosin täytynee myöntää, että ne on koottu koko muun perheen varusterepertuaarista, mutta itse asiassa, kun kaikilta ottaa reissuun mukaan ne parhaat välineet tulee aika hyvät resurssit hypätä hiihtoladuille. Ottaen huomioon myös sen, että porukat on kierrättäneet meitä pienestä pitäen ympäri Lappia ei lumen puutettakaan pysty laittamaan hiihtokammon tekosyyksi.


Tänään kuitenkin jotain tapahtui. . Ehkä se johtui siitä että sairastelin alku viikon ja siksi jokainen aivosoluni ei ole palaillut paikoilleen tai sitten ihana sää sekoitti pääni, mutta pakko kai se on myöntää, että hiihto ei ollutkaan aivan kamalaa. Tajusin jopa hetkittäin, että nautin hiihtämisestä ja voin todeta että tuo tapa ajatella ei ole minulle todellakaan ominaista!


Ehkä tästä lähtien ymmärrän paremmin, miksi useat suomalaiset ovat hurahtaneet hiihtoon. Olo hiihtolenkin jälkeen oli väsynyt, mutta mahtavan onnellinen. "Jes mä tein sen!" Ja mikä parasta, nyt pystyy illalla syömään kaikkea hyvää hyvällä omallatunnolla sillä olen oikeesti urheillut. Ehkä olisi siis aika suhtautua suvaitsevaisemmin asioihin joita vihaan tai ainakin niihin joita vihaan vaikken edes tiedä miksi. Mutta eiköhän tälle päivälle ole jo aivan tarpeeksi hiihtoa kohtaan osoitettu suvaitsevaisuutta joten ehkä joku toinen päivä sitten?!